Viemäreiden kuntotutkimus on kiinteistön viemärijärjestelmän kunnon perusteellinen selvitys, jossa tarkastetaan putkiston toimintakyky, kunto ja mahdolliset ongelmat. Tutkimus toteutetaan käyttämällä erikoistekniikoita kuten viemärikuvausta, jossa putkiston sisälle viedään kamera, sekä erilaisia painetestejä, materiaalista riippuen röntgenkuvauksia ja hajujen seurantaa. Viemäreiden kuntotutkimus auttaa tunnistamaan mahdolliset vauriot ennakoivasti ja mahdollistaa suunnitelmallisen korjaamisen, mikä säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Mikä on viemäreiden kuntotutkimus ja milloin se on tarpeen?
Viemäreiden kuntotutkimus on ammattilaisen suorittama kattava selvitys kiinteistön viemärijärjestelmän todellisesta kunnosta. Tutkimuksessa kartoitetaan putkiston nykytila, mahdolliset vauriot ja arvioidaan järjestelmän jäljellä oleva käyttöikä. Tämä antaa kiinteistön omistajalle luotettavaa tietoa tulevien korjaustarpeiden suunnitteluun.
Kuntotutkimus on erityisen tarpeellinen, kun kiinteistössä ilmenee seuraavia merkkejä:
- Toistuvat viemäritukokset, jotka eivät selviä tavallisella puhdistuksella
- Epämiellyttävät hajut, jotka eivät poistu viemäreiden puhdistuksella
- Kosteusvauriot tai kosteat kohdat lattioissa viemärilinjojen läheisyydessä
- Viemärivesien hidas virtaaminen tai takaisinvirtaus
- Kiinteistön ikä ylittää 30–40 vuotta, jolloin viemärit ovat usein käyttöikänsä lopussa
Monesti kuntotutkimus on ennaltaehkäisevä toimenpide. Erityisen suositeltavaa se on ennen taloyhtiön putkiremonttia tai kiinteistön ostamista, jolloin saadaan todellinen kuva putkiston kunnosta. Myös isompien remonttien yhteydessä on järkevää tehdä viemäreiden kuntokartoitus, jotta mahdolliset piilossa olevat ongelmat havaitaan ajoissa.
Säännöllinen kuntotutkimus on osa vastuullista kiinteistön ylläpitoa, sillä viemärivaurioiden korjaaminen on huomattavasti edullisempaa ennen kuin ne aiheuttavat laajempia vesi- tai kosteusvahinkoja.
Miten viemäreiden kuntotutkimus käytännössä toteutetaan?
Viemäreiden kuntotutkimus on monivaiheinen prosessi, jossa käytetään erilaisia teknisiä menetelmiä putkiston todellisen kunnon selvittämiseksi. Tutkimuksen ytimessä on viemärikuvaus, jota täydennetään muilla tarkistusmenetelmillä kokonaisvaltaisen arvion saamiseksi.
Tyypillisesti kuntotutkimuksen vaiheet ovat:
- Esiselvitys ja valmistelu – Ammattilainen kerää taustatiedot kiinteistön viemärijärjestelmästä, iästä ja aiemmista korjauksista. Viemärit puhdistetaan huolellisesti ennen kuvausta.
- Viemärikuvaus – Putkiston sisään viedään erikoiskamera, joka tallentaa videokuvaa viemärin sisäpinnoilta. Nykyaikaiset kamerat ovat pienikokoisia ja niillä pääsee tutkimaan myös pienempiä putkiosuuksia.
- Röntgenkuvaukset – Valurautaisista putkista otetaan läpivalaisukuvia, joilla selvitetään putken seinämävahvuus ja korroosioaste.
- Hajututkimukset – Epäselvissä tapauksissa voidaan käyttää savutestejä tai väriaineiden seurantaa vuotokohtien paikantamiseksi.
- Tulosten analysointi – Kerätyn datan perusteella ammattilainen analysoi viemärin kunnon ja laatii yksityiskohtaisen raportin.
Viemärikuvauksessa käytettävät kamerat ovat kehittyneet merkittävästi. Modernit laitteet tarjoavat teräväpiirtokuvaa, ja ne on varustettu tarkennustoiminnoilla, kääntömekanismeilla ja jopa mittatyökaluilla, joilla voidaan tarkasti dokumentoida vaurioiden laajuus ja sijainti.
Kuntotutkimuksen tekijän ammattitaito on keskeisessä roolissa. Kokenut ammattilainen osaa tunnistaa erilaiset vauriotyypit, arvioida niiden vakavuusasteen ja suositella oikeita korjaustoimenpiteitä. Tutkimuksen kesto riippuu kiinteistön koosta ja viemäriverkoston laajuudesta, mutta tyypillisesti pientalon tutkimus valmistuu yhden työpäivän aikana.
Mitä viemäreiden kuntotutkimuksesta selviää?
Viemäreiden kuntotutkimus paljastaa kattavasti viemärijärjestelmän todellisen tilan ja mahdolliset ongelmat. Tutkimuksen tuloksena saadaan selville putkiston kunto, vauriot, toiminnalliset ongelmat ja arvio järjestelmän jäljellä olevasta käyttöiästä.
Kuntotutkimuksessa selvitetään tyypillisesti:
- Putkiston rakenteellinen kunto – Halkeamat, murtumat, painaumat, siirtymät ja muut rakenteelliset vauriot
- Liitoskohtien tiiveys – Vuotavat tai irronneet liitokset putkien välillä
- Korroosion aste – Ruostuminen ja materiaalin oheneminen metallisissa putkissa
- Tukkeumat ja kerrostumat – Putkistoon kertyneet saostumat, rasvakertymät ja juurikasvustot
- Vuotokohdat – Paikat, joissa viemärivettä pääsee rakenteisiin tai pohjavesien tunkeutumiskohdat viemäreihin
- Asennusvirheet – Virheelliset kaadot, puuttuvat tuuletukset tai muut asennusperäiset ongelmat
Kuntotutkimuksen tulokset dokumentoidaan yksityiskohtaiseen raporttiin, joka sisältää kuvamateriaalia ja videotallenteita. Raportissa jokainen viemäriosuus arvioidaan erikseen ja ongelmakohdat merkitään pohjapiirustuksiin. Vauriot luokitellaan tyypillisesti niiden vakavuusasteen mukaan, mikä auttaa priorisoimaan korjaustarpeet.
Ammattilainen tulkitsee löydökset ja antaa konkreettisen arvion viemärijärjestelmän kokonaiskunnosta. Tämä tieto on korvaamatonta kiinteistön ylläpidon suunnittelussa ja mahdollisen putkiremontin laajuuden määrittämisessä. Yksityiskohtainen raportti toimii myös dokumenttina kiinteistön kunnosta esimerkiksi myyntitilanteissa.
Mitä toimenpiteitä kuntotutkimuksen jälkeen suositellaan?
Kuntotutkimuksen jälkeen ammattilainen antaa tulosten perusteella suositukset tarvittavista toimenpiteistä. Nämä vaihtelevat viemärijärjestelmän kunnon mukaan kevyistä huoltotoimista aina laajamittaiseen saneeraukseen.
Kuntotutkimuksen perusteella voidaan päätyä seuraaviin toimenpiteisiin:
- Säännöllinen huolto – Jos viemärit ovat pääosin hyväkuntoiset, riittää säännöllinen puhdistus ja tilan seuranta
- Paikalliset korjaukset – Yksittäisten vauriokohtien tai liitoskohtien korjaus ilman laajempaa remonttia
- Viemärin sukitus – Vanhan putken sisäpinnan uusiminen kaivamatta rakenteita auki
- Osittainen uusiminen – Huonokuntoisimpien putkiosuuksien vaihtaminen uusiin
- Täydellinen putkiremontti – Koko viemärijärjestelmän uusiminen, kun vauriot ovat laaja-alaisia, eikä sukitus ole mahdollista
Toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat merkittävästi korjaustavan ja laajuuden mukaan. Pienempi paikallinen korjaus voi maksaa muutamia satoja euroja, kun taas kattava putkiremontti kerrostalossa nousee helposti satoihin tuhansiin euroihin.
Aikataulutuksessa huomioidaan vaurioiden vakavuus. Akuutit vuodot ja sortumavaarat korjataan välittömästi, kun taas lievemmät ongelmat voidaan sisällyttää tuleviin korjaussuunnitelmiin. Korjaustöiden suunnittelussa kannattaa hyödyntää LVI-alan ammattilaisia, jotka osaavat suositella kiinteistöön parhaiten soveltuvia ratkaisuja.
Kuntotutkimuksen jälkeen on tärkeää laatia selkeä suunnitelma viemärijärjestelmän ylläpidosta. Säännöllinen puhdistus ja kunnon tarkkailu pidentävät putkien käyttöikää merkittävästi. Ennakoiva kunnossapito on aina edullisempaa kuin äkillisten vahinkojen korjaaminen.
